Niinpä niin. Meillä on pieni uhmakauttatahtoikäinen perheessä. Niin suloinen, niin raivostuttava. Mitä tahansa Adalle ehdotetaan, vastaus on 'ei' tai oikeammin 'ei oo', poikkeuksena ulos tai kauppaan lähtö. Silloin typy on viivana eteisessä repimässä takkia päälleen ja kenkiä jalkaan. Takista saa päälleen toisen hihan ja hermostuu. Kengät menevät vääriin jalkoihin, ja hermostuu. Ilta- ja aamutouhujen suorittaminen on kovan suostuttelun ja lahjomisen takana. Yleensä kuitenkin rääkyvä ja viulunkieleksi jäykistyvä tyttö kannetaan väkisin peppupesulle. Hampaiden pesu menee hyvin, kunhan typy saadaan seisomaan altaan eteen tuolille. On nimittäin vikuroidessaan keikahtanut sen kanssa ja jäänyt roikkumaan minun ja lavuaarin väliin. Ei tainnut olla kiva kokemus ;)

Tänään olimme perhekerhossa ja ekan kerran Ada osoitti väkivaltaisia piirteitä toista lasta kohtaan selkeästi tarkoituksella. Tönäisi kaverinsa rinnuksista selälleen lattialle. Itkuhan siitä toiselle tuli ja Ada sai kunnon puhuttelun. Minua ja isäänsä hän on lyönyt, kun olemme kieltäneet häntä tai ottaneet häneltä pois jotain, joka ei hänen käsiinsä kuulu. Meillä ei lyödä. Kukaan ei lyö ketään ja se on Adankin opittava pienestä pitäen.

Eilen olimme Taysissa diabeteksen ehkäisytutkimuksessa. Ada on nyt 90,4cm ja 14,2kg. Eli, kun viimeksi paino oli laskenut on se nyt noussut kivasti. Pituutakin oli viime mittauksesta tullut lisää 4cm. Hurjaa kasvua!

Kakkutilauksia minulla on ollut paljon, mikä on kiva, ja lisää on tullut. Sunnuntaiksi teen kakut Luther-säätiön jumikseen kirkkokahville. Eli jos kiinnostaa maistaa tekemääni kakkua, tervetuloa Johannes-yhteisön jumalanpalvelukseen Tampereelle sunnuntaina klo: 11.00. Pipareitakin tein sinne. Laitan varmaan niistä ja kakuista kuvia blogiini huomenna tai sunnuntaina.

Adan käytettynä ostettua uutta sänkyä olen viime aikoina hionut ja maalannut. Nyt typy nukkuu siinä toista yötään. Hiukan hankalampaa ja Adalle jännempääkin on nukahtaa siihen, mutta kun äiti on ihan poski kiinni poskessa on olokin rauhallisempi - kummalakin. Positiivisen jännää on, kun siitä pääsee itse pois ja kurkkimaan oven raosta :)

Pinnasänky purettiin tänään osiin ja vietiin varastoon. Koko ajan käy vähemmäksi merkit meidän vauvasta. Almiron Peptikin loppuu juuri ja lisää ei osteta, eli pullokin mahdollisesti jää pois. Soija sopii, josta saadaan kalsiumia ja proteiinia ja lisävitamiinit haetaan apteekista. Mukista Ada juo vettä tosi hyvin, eli nestettäkin saa. Seuraavaksi kuvia.

1241810718_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Projekti vaiheessa.

1241810732_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Vapaalla kädellä maalattu kukka sängyn päätyyn. Etsin netistä sabluunamalleja, mutten löytänyt sellaista joka olisi ollut helppo toteuttaa kalvolle mattopuukolla (kirurginveitsi ois siihen hommaan kätevä, en omista).

1241810743_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kun olin koonnut sängyn Adan huoneeseen, oli typyn heti päästävä sitä kokeilemaan :) Sängyn päässä lattialla näkyy patjan jämät.  Leikkasin (mattopuukolla) vieraspatjamme Adan sänkyyn sopivaksi.

1241811112_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ada syö elämänsä ensimmäistä jäätelöä. Mustikkatofujäätelö. Namnam, sanoi tyttö.

1241811134_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ja sitten askarreltiin mummulle ja isoäidille äitienpäiväkortit. Liimaaminen oli ihan parasta!

1241811152_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Toivottavasti kortit menivät perille jo tänään, etten paljasta yllätystä. Toisaalta tässä todistusaineistoa, että kortit on tehty, jos vaikka kusti polki hitaasti ja kortit ovat perillä vasta maanantaina.

Silloin, kun odotin Adaa ja juttelin hänelle vatsapeitteitteni läpi, haaveilin kaiken muun ohella ajasta, kun tyttö on niin iso, että voidaan yhdessä leipoa ja askarrella. Nyt se aika on tässä.

Tuo kolmas kortti oli minulle, mutta tällä hetkellä siinä ei enää ole jäljellä yhtään liimattua juttua, Ada sai kortin käsiinsä myöhemmin ja repi kaikki pois.

Hyvää yötä :)