Ada heräsi viime yönä, no toki siinä illalla muutaman kerran, mutta varsinaisesti yöllä vain kerran! Illalla raapi jalkojaan raivopäisenä.

Me olemme nyt sitten taas ilman kotimaisia viljoja. Adan ihottumat ei ole toenneet ja yöt ovat olleet surkeita. Maanantaiksi sain ajan neuvolalääkärille, joka kirjoittaa lähetteen allergiapolille. Saa sitten samalla MPR-rokotteen, siellä polilla siisen. Meillä kun ei olekuin Nallen riisihiutaleita, joka on kuulemma sama kuin vehnää söisi, niin olemme antaneet tyttölle luomuhirssipuuroa. Ei siis aiemmin (sen jälkeen, kun sai siitä oireita joskus) olla sitä annettu. Liekö se kutittanut jalkoja, mutta muuta puuroa ei nyt ole saatavilla.

Viikonlopun jälkeen olin aika väsynyt. Toki fyysisestikin, mutta enempi henkisesti. Näin on aina, kun on jokin juhla, jossa olen jossain muodossa vastuuhenkilönä. Viikonlopun jälkeen olen nukkunut kuin tukki, joten Adan takia heräämisetkään ei ole haitanneet, koska olen saanut heti uudelleen unen päästä kiinni.

Eilen oli mahtava ilma! Niin klassinen helmikuun sää. Pakkasta ja kirkas auringonpaiste. Kävimme Adan kanssa parin tunnin ulkoilureissulla. Vein postiin pari huuto.net-pakettia ja tulomatkalla kävimme vielä lauantaina haudatun vauvan haudalla. Siinä haudan äärellä hiljentyessäni ja perhettä siunaten tunsin aivan huumaavan ruusun tuoksun. Haudan päällä olivat ne monet valkoiset ruusut, jotka ystävät ja läheiset olivat arkun päälle vieneet. Ruusut olivat jäässä, mutta tuoksu ei. Pienilläkin asioilla Jumala muistuttaa huolenpidostaan ja rakkaudestaan.

Tänään vuorossa siivoilua ja lähikauppareissu. Adan Tuuli-kummi tulee huomenna Adalle leikkikaveriksi ja lähtee kaveriksi busseilemaan Taysiin. Adalla on taas aika diabeteksen ehkäisytutkimushässäkkään. Aika pikaseen menee kolme kuukautta.

Ja viikonloppuna tulee Sami-kummi! Ihanaa!

Oikein kivaa päivää juuri sinulle! :)