Huomenna äiti lähtee pois. En haluaisi, että lähtee. Meillä on ollut ihana viikko. Ada on nauttinut täysillä isoäidin jakamattomasta huomiosta ja toisin päin. Tänään pikkuinen liukui unimaailmaan isoäidin lukiessa iltarukouksen. Sillä välin minä ja mieheni karkasimme kauppaan. Koko viikon minä olen saanut nukkua heräämättä, koska äitini on nukkunut typyn kanssa. Luksusta. Aikaisemmin viikolla olen herännyt viimeistään siihen, kun äiti on Adan kanssa aamupesulla. Tänään heräsin, kun tyttö jo täysissä pukineissa tallusteli sänkyni laitaa pitkin herättelemään minua. Kuinka totun taas siihen, että on noustava mahdollisesti yöllä ja varsinkin aamulla, koska ei ole ketään muuta tekemässä tytön aamutoimia. Jää äiti vielä viikoksi!

Eilen innostuin tekemään munkkeja. Vadelmahilloa sisään ja osaan päälle suklaata ja osaan sokerihuntu. Isoveljeni ja iskä tulivat remppapäivän jälkeen meille saunomaan ja maistelemaan herkkuja. Oli mukavaa. Annoin isoveikalle kotiin viemisiksikin munkkeja, kuten näkyy, niitä tuli ihan reippaanlaisesti.

Tänään kävimme keskustassa kirpparilla ja tarkoitus oli käydä Tiimarissakin, mutta Adan ruoka-aika ja päikkärit painoivat päälle. Kirpparilta äiti osti Adalle yhden paidan ja unihaalarit. Sitten löysin muutaman suloisen bodyn halvalla ja äiti osti nekin. Ne tosin ovat Adalle auttamattoman pieniä. Kivan puisen etanan (?) äiti myöskin osti Adalle. Itselleen äiti löysi kesähousut.

Kotiin tultuamme Ada söi bataattinsa ihmeen reippaasti ottaen huomioon, että oli jo hetkeksi nukahtanut rattaisiin kotimatkalla. Kannoin häntä viimeiset pari sataa metriä. Sänkyyn laiton jälkeen ei muuta tarvittu, kuin pullollinen maitoa ja lapsi oli valmista kauraa. Adan nukkuessa juttelin tunnin ajan rakkaimman serkku-tyttöni kanssa puhelimessa ja paransimme maailmaa.

Iltapäivällä siivousta ja harmittelua kolmen sukupolven naisten yhteiselon päättymisestä. Munkkia ja jäätelöä harmia peittämään ;)

Eipä tällä erää sen kummempaa. Ai niin, Ada otti toissapäivänä kaksi ensimmäistä askeltaan ilman tukea. Siitä se lähtee!

Blogikuvana äitini joka on juuri napannut Adan syliinsä: