Iskä ja äiti tulivat meille eilen suoraan Kankaanpään evankeliumijuhlilta. Iskä jatkoi illalla isoveljeni perheen luokse kylppäriremonttiavuksi ja äiti jäi meille. Äiti nukkuu Adan kanssa Adan huoneessa, jotta minä saan nukkua nousematta kertaakaan yöllä. Sovittiin, että jos Ada yöllä kovin itkee eikä äiti saa häntä rauhoitettua niin menen hätiin. Noh arvatkaa vaan nukuinko minä hyvin. En. Olin suurimman osan yöstä alitajuisesti valppaana. Ei kai sitä osaa melkein vuoden heräilyn jälkeen vain olla ja nukkua. Äiti oli pari kertaa antanut tytölle tutin ja siinä se. Nousin kyllä yöllä kerran, vessaan. Aamulla heräsin hieman ennen seiskaa siihen, kun äiti oli Adan kanssa aamupesulla. Ehkä ensi yönä olen jo luottavaisempi ja nukun hyvin. Toivoa sopii.

Tänään kipaisimme aamulla terveyskeskukseen minun tikkieni poistoon ja apteekkiin hakemaan typylle Almiron peptiä ja rasvaa. Rasvaresepti oli ollut uusittavana ja jostain kumman syystä lääkäri oli muuttanut sitä. Alkuperäisessä reseptissä oli kahta eri rasvaa, molempia sai sillä kuusi purkkia. Annoin apteekkarille reseptin ja sanoin, että molempia kaksi purkkia. "Mitä molempia?" Uudessa reseptissä oli merkitty vain toinen rasva, jota saisi kymmenen purkkia. Voooot? Onko jollain muulla kokemusta moisesta, että lääkäri omavaltaisesti muuttaa reseptiä keskustelematta potilaan (äidin) kanssa? Vai voiko tuollainen hama käydä vahingossa? Onneksi reseptissä oli merkittynä parempi rasva.

Kotimatkalla kävimme vielä Vapaa Valinnassa vaippaostoksilla. Mukaan tarttui myös Adalle uusi pallo serkkujen peleissään rikkoman tilalle. Uusi pallo on vaan jotenkin outo. Kun sitä vierittää lattialla, se pysähtyy ja lähtee vierimään takaisin tai sitten se yht'äkkiä kääntyy ja tekee yhdeksänkymmenen asteen kulman. On tainnut jäädä johonkin kohtaan vähän paksummin muovia ja on siitä kohin painavampi. Ei meidän lattia sentään niin vinossa ole ;)

Kotiin päästyämme Adalle bataattia napaan ja päikkäreille. Äitini nukutti tytön ja hienosti meni. Ada nukkui melkein kaksi tuntia. Iltapäivällä Ada touhuili Sami-kummin ja isoäidin kanssa. Ihan uusi juttu minulle on, että Ada pyrkii minun sylistäni isoäidin syliin. Pitäisikö olla mustasukkainen? ;)

Istuskelin olohuoneen tuolilla ja katselin Adan touhuja. Vilkaisin myös jostain syystä seinän ja katon rajaa. Se aivan kuhisi pieniä muurahaisia ja lentomuurahaisia. Voi morjens. Melkein pääsi itku, hyi että! Juuri oli ollut rankka sade ja öttiäiset olivat ilmeisesti paenneet hukkumisen pelossa meidän olohuoneeseen! Mies otti tytön ja meni toiseen huoneeseen. Sami suihkutti ötököihin Raidia ja minä imuroin kuolleet pikku paskiaiset pois näkyviltä.

Koko kevään meillä seikkaili muurahaisia, loppu viimitteeks niitä löytyi jo sängystäkin. Vihdoin, kesän edetessä ne hävisivät. Nyt meillä on toinen vitsaus; lentomuurahaiset! Ja loppukesästä heinäsirkat? Rivitalo on kiva asua, oma piha ja silleen. Kaupanpäälle tulee kuitenkin ei-niin-kivoja-juttuja. Inhottaa ajatus, että lapsi pistää suuhunsa mitään elävää. Kaikkea kuitenkin edelleen maistellaan ties kuinka pitkään vielä.

Tässä välissä minä menen maistelemaan grillimakkaraa ja lisään parit kuvat myöhemmin.

Tässä kuvat.

Ada ja Sami-kummi:

1691381.jpg

 

Samin Saksasta tuliaisiksi tuoma Luther-suklaa:

1691379.jpg

 

Ja lopuksi - öttiäiset:

1691391.jpg