Ada nukahti tunti sitten ja on jo herännyt kaksi kertaa. Tämä vain pahenee. Harkitsen jo lukon laittamista sen oveen tai kattoon asti yltäviälaitoja sänkyyn, että pysyisi huoneessaan eikä haahuilisi herättämään minua ja isäänsä. Kun mikään ei vaivaa! Ei itke ei voihki ei huuda ei räyhää. Kunhan tulee ja herättää minut, jotta kannan takaisin sänkyynsä. Viime yönä kuusi kertaa. Ensi yönä varmaan vielä useammin, onhan nyt jo herännyt kaksi kertaa. Ei tässä muuta, mutta menee vain hermot. Ja psyyke.