Kysyi isi Adalta iltarukouksen jälkeen. Tyttö vastasi, että " Joo." Sinne jäi pupu kainalossa ja sinne nukahti. Normaalisti siis istutaan ja hyräillään tytön vieressä, jos ei ihan nukahtamiseen asti niin aika pitkään kuitenkin. Itse olen muutaman kerran vain väsähtänyt valvomaan vieressään, jos hän esim. alkaa laulaa tai jutella nalleille täysin virkeänä. Silloin annan pusun, toivotan kauniita unia ja lähden pois. Ada ei oikein tästä ole tykännyt ja eilenkin nousi monta kertaa sängystä ennen kuin suostui sinne jäämään. Nyt meni siis aivan ihmeellisen hienosti nukahtaminen! Tällaista lisää!

Minä olen ollut jo pitkään flunssassa. Pari viikkoa kesti räkäisyys kunnes iski kurkkukipu ja tänään on sitten jo  yskittänyt. Ei kiva. Hörpin tässä kuumaa punaherukka-karviaismehua (itsetehtyä), että hiukan lievittäisi kurkun karheutta. Viime yönä oli noustava ottamaan Panadol, koska en kyennyt enää saamaan unta kurkun kipeyden takia. Nieleminen oli kamalaa. Ada ja mies ovat terveinä vielä. Toivottavasti pysyvätkin. Omaa paranemistani on ehkä hidastanut se, että joka päivä olen kuitenkin ulkoillut tuulesta ja kylmästä huolimatta. MInulla on näemmä raskaudenaikaiset levottomat jalat. Oli Adaa odottaessa ja on nyt, joten minun on pakko käydä tekemässä jonkinmoinen kävelylenkki päivittäin, että saan illalla nukahdettua. Jos en käy, voisin hakata jalkani irti sen pakotuksen vuoksi, mikä niihin tulee. Onneksi tuo kävely auttaa! 

Ada nukkui viime yön heräämättä kertaakaan. Nukahti illalla ysin aikoihin ja aamulla heräsi puoli ysiltä, ihan kiva yö :) Tuo on nykyään poikkeuksellista. Normaalisti edelleen heräilee 1-4 kertaa yössä. Tavallisimmin kuitenkin vain kerran. En kuitenkaan jaksa uskoa, että heräily johtuisi allergioista. Adan iho on niin kovin terve, ei kutia eikä punoita ja kakkakin on aivan normaalia.

Ada syö nyt taas ehkä hiukan paremmin kuin aiemmin. Ja ruoka saa olla ihan normi-ihmisen ruokaa rakenteeltaan. Nyt hän on innostunut syömään myös mandariinilohkoja. Ilmeet on välillä veikeät, jos mandariini sattuukin olemaan hiukan happamamman puoleinen. Ensi kuussa viimeistään ajattelin kokeilla Adalla kananmunan ja ensi vuoden alussa maidon. Kunpa nekin allergiat olisi sitten pois.

Tänään oli ensimmäisen kerran ihan oikean talven tuntua ilmassa. Ulkoillessa oli kertakaikkisen kylmä! Tuuli pohjoisesta ja lämpöasteita ei kovinkaan montaa ollut. Adalle onneksi tavanmukaisesti puin reilusti päälle ja vielä puistossa nostin hänelle hupun kypärämyssyn ja pipon päälle. Ei huvita altistaa häntä tahalleen tälle flunssalle. Itsekin oli laitettava huppu päähän, mutta jalkoja en pystynyt enempää suojaamaan. Ei riittäneet enää ohuet sukkahousut päällihousujen alle. Ja flunssani tykkää.

Minulla on huomenna äitiysneuvola. Toivottavasti ei taivaalta tipahtele mitään eikä olisi kovin kovaa tuulta, kun ajattelin vaunutella tuonne keskustaan. Toinen vaihtoehto on mennä pyörällä, mutta kun vatsaa jo on, niin polkeminen tuntuu aika inhalle. Pyörällä pääsisi kuitenkin nopeammin. Saa nyt nähdä. Joka tapauksessa samalla reissulla on haettava yksi uusittavana ollut resepti ja ostettava Vapaa Valinnasta paksummat sukkahousut. Huomenna vissiin täytellään ne Kelan paperitkin neuvolassa. Ja vastahan minä plussasin!

Adan isoäiti on tulossa meille viikonloppuna, ihanaa! Olisi mukava, jos siihen mennessä tervehtyisin ja saisin sitten käytyä vaikka siellä uimahallissa.

Ada tykkää kovasti laulaa, kovaa ja korkealta, heti aamusta. Tänään hän selaili mainospostia Myyn (on itse antanut nimen pehmolampaalle) kanssa ja lauloi pehmolelulleen suoraan paperista ;)

Näin se menee:

Myönnän, että repesin nauramaan tuota lammasta. Missä vaiheessa lapsen mielikuvitus tapetaan? Toivottavasti meillä ei vielä piiiiiiitkään aikaan.

Enkeleitä vierellenne.