Niin ihanaa! Minä rakastan joulua. Kynttilöitä, tunnelmaa, joulukuusen koristelua, ruokia, makeaa(!) mahan täydeltä. Mutta ihan kaikkein eniten minä rakastan sitä, että silloin lähelläni ovat minulle tärkeimmät ihmiset. Vanhempani ja veljeni (tietty myös mies ja Ada, mut ne on aina). Joskus aiemmin postasin, että olisimme joulun kotona. Suunnitelmiin tuli muutos ja menemme perinteisesti jouluksi Imatralle <3 Siellä on suuremmalla todennäköisyydellä luntakin, aah ja ooh.

Viime viikon lopulla mieheni ehdotti jälleen kerran, että ottaisimme käytäntöön vapaaillat. Tämä tarkoittaa sitä, että yhtenä iltana viikossa kumpikin meistä (ei tietenkään samana iltana) saa vapaata Adan hoidosta. Tänä vapaailtana saa tehdä just sitä mitä haluaa ilman, että tarvitsee keskeyttää puuhiaan Adan ruokailujen tai muun hoidon takia. En tiedä miksi, mutta aiemmin olen vierastanut tuota käytäntöä. Olen kai pelännyt sen olevan liian jyrkkä. Tai todennäköisemmin pelännyt omaa jaksamistani mieheni vapaailtana. Se kun on aina kuin pieni taakka putoaisi harteilta, kun mies tulee töistä kotiin ja jakaa loppuillan kanssani vastuun Adan hoidosta. Tällä viikolla kuitenkin kokeilimme tuollaista järjestelyä ensimmäisen kerran. Ihan huippua!! Tiistaina oli miehen vapaailta ja hän otti päivällisen jälkeen pienet torkut sillä välin kun minä ja Ada kärryteltiin kauppaan. Loputkin illasta meni Adan kanssa kivasti, eikä tuntunut yhtään raskaalta. Minun vapaailtani oli torstaina. Mielessäni oli kohtuullisen monta asiaa, jota olisin halunnut tehdä. Loppujen lopuksi siivoilin ja tein muutenkin kotihommia. Ylläri. No kyllä mä hetken luinkin. Pääasia oli kuitenkin se, ettei minun tarvinnut huolehtia Adan rutiineista!

Torstaina päivä alkoi aamuhommien ja -puuron jälkeen siivoilulla. Innostuin vaihtamaan olkkarissa järjestystä ja ruuvaamaan pari tauluhyllyä seinään. Toiseen hyllyyn viritin kynttelikön ja ylempään kolme kehystä, joissa kahdessa valokuva ja yhdessä mieheni kirjoittama runo minulle. Ihan toimiva kokonaisuus tuli.

Adasta: Ada on heräillyt nyt useampana yönä useampaan otteeseen. Viime yö oli poikkeus, ei herännyt kuin kerran kuuden maissa ja sitten nukkuikin yli yhdeksään. Suppoakin laitettiin monena yönä ja se ehkä rauhoitti, ehkä ei. Yksi yö taisi supon kanssa mennä heräämättä, muuten heräili. Hampaita tulossa siis. Saisi jo puhjeta mokomat. Ylös tulossa pari poskihammasta. Sitten pitäisi kait olla jonkin verran taukoa ennen kuin seuraavia alkaa tulemaan. Voihan se tietysti olla niinkin, että Adan yöheräilyt johtuu jostakin ruoka-aineesta mitä saa, vaikka iho ei oireilekaan. Typy saa nykyään syödä perunaa! Ou jee, ja maissi tuntuu sopivan. Mieletöntä. Ihanaa. Nam.

Ada on ihan uskomattoman onnellinen ja tyytyväinen lapsi. Ja niin älykäs! Kaveri on kuitenkin vasta 1v. Meillä on makkarissa miehen työkalukaappi, jossa metalliovet. Kun ovet laittaa kiinni ja lukkoon, pitää toista ovea painaa hieman jalalla. Mies teki tämän toimenpiteen ja kohta oli tyttö sormet kaapin avaimella ja potki oven alareunaa (aika mahdotonta tuollaisen alle metrisen olisikaan potkia sitä yläreunaa). Tässä täytyy aivan todella kiinnittää huomiota omiin maneereihinsa ja muihin toimintoihin. Ada poimii kaikki itselleen. Mitäs sitten, kun typy oppii puhumaan. Olemme mieheni kanssa nöyränä, posket punoittaen? Me puhumme välillä suhteellisen avoimesti, varsinkin kun on hieman ilkikurinen olo. Siis, no en lähde tässä toistamaan ;)

Mitäpä vielä. Osallistuimme mieheni kanssa Luther-kouluun. Tule mukaan!! Lisää tietoa koulusta saat klikkaamalla alla olevaa banneria. Jos ei muuta, niin ainakin yleissivistävä tuo koulu on. Toivottavasti kuitenkin jotain paljon suurempaa. Voin uskoakseni toivottaa sinut sydämellisesti tervetulleeksi kouluun Ekin ja Johanin puolesta!

Tänään olen askarrellut mansikkakakkua. Mieheni ex-työkaveri tilasi minulta moisen tupareihinsa. Huomenna siis kakkupäivitystä. Huomenna menemme myöskin veljelleni moikkamaan Adan serkkupoikia, joista toisen kummi minä olen. Ihana veljeni lupasi tehdä meille ruokaa :) Tiedossa siis kiva päivä! Ainiin, ja pitäisi muistaa käydä kaupasta jotain kivaa komealle miehelleni sunnuntaiksi ;)

Vaikka ulkona on pimeää, loistaa sydämessäni valo, joka läpäisee synkimmänkin pimeyden. Taivaan iskän taskussa on kiva matkustaa :)